yksilöllinen oppiminen

Tutkielma yksilöllisen oppimisen mallista

Tämän blogin juuret ovat vuodessa 2013 ja allekirjoittaneen kiinnostuksesta uusiin opetusmenetelmiin. Ensimmäiset keskustelut Pekka Peuran kanssa noin vuosi sitten olivat mielenkiintoisia ja tuntui, että omat ajatukset opetuksen kehittämisestä menivät moninpaikoin yhteen. Useat vierailut Martinlaaksossa ja siellä suoritettu opetusharjoittelu antoivat kipinän toteuttaa tämä seminaaritutkielma yksilöllisen oppimisen mallista. Lisäksi keväällä 2014 aikana opetusmallissa oli tapahtunut jatkokehitystä, joten koin tutkielman teon tarpeelliseksi myös tästä syystä.

Tämä blogikirjoitus on lyhyt referaatti tutkielmasta. Jos olet kiinnostunut yksilöllisen oppimisen mallista, suosittelen lukemaan koko tutkielman. Linkin tutkielmaan ja lähteisiin löydät tämän sivun alareunasta. Lue koko kirjoitus…

Lukemaan oppiminen prosessikirjoittamisen kautta, eli miten oppilas oppii lukemaan omaan tahtiinsa

Viikko 1: A-kirjain. Katsotaan Aapisen kuvaa. Tältä näyttää A-kirjain. Tältä kuulostaa A-kirjain. Harjoitellaan aan sanomista tavuissa. Piirretään A-kirjainta. Askarrellaan iso A, jonka sisällä on autoja. Joku lapsista sanoo, että ei Toyota ala A:lla. Ei kun se on auto. A niin kuin auto.

Viikko 2: U – kirjain. Rinse and repeat.

Suurin osa lapsista kyllä tunnistaa jo A:n tullessaan kouluun. Eskarissa opittua ja onhan se aika monen nimessäkin. Oman nimen tunnistaa, vaikka ei osaisi lukea. Kaikki mennään kuitenkin yhdessä. Mitä jos ei pidäteltäisikään ketään? Jokainen etenisi lukemisessa omaan tahtiin. Ville osaa jo kirjaimet V, I, L ja E, Jasmine tietää vielä enemmän.

Lue koko kirjoitus…

Yksilöllistä matematiikkaa vai yksinäistä kirjan täyttämistä?

Yksilöllinen oppiminen tuntuu muotisanalta, jota on innostuttu soveltamaan omissa luokissa läpi peruskoulun ja lukion. Milloin tehdään urakkaa, tehtävälistaa tai kirjaa eteenpäin käyttäen STOP-sivuja tai muita menetelmiä. Menetelmässä on ehdottomasti idean jyvä luokkien monimuotoistuessa entisestään. Innostuneet opettajat myös kehittävät työtään ja jalostavat ideoitaan ja jakavat kokemuksiaan. Kun sovelletaan ajatuksia alakouluun on pysähdyttävä kuitenkin miettimään, minkälaista matematiikka opetamme ja miten. Tulevan opsin luonnoksissa matematiikan opetuksen tehtävänä ”on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua.” Toiminnallisuus ja konkretia ovat myös matematiikan opetuksen keskiössä (OPS 2016 –perusteluonnos, 78). Onko matematiikka oppilaalle hiljaista yksinpuurtamista, tehtävien tekemistä vai luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja tutkivaa, yhteisöllistä oppimista? Lue koko kirjoitus…