Hyppäsin virallisesti opettajan saappaisiin tänä keväänä ja edessä oli suuniteltavana kolme matematiikan kurssia, joista yksi oli lyhyen matematiikan viimeinen kurssi. Tiesin, että opiskelijat olivat suorittaneet lukiota läpi opettajajohtoisessa (luennoivassa) opetuksessa. Päätin, että tällä viimeisellä matematiikan kurssilla luennoinnista luovutaan ja suunnittelun kärjeksi otin ajatuksen yhteisöllisestä luokasta. Lisäksi siirtäisin oppimisen omistajuutta vahvasti oppilaiden suuntaan. Näillä saappailla ei ollut siis tarkoitus tepastella sitä niin paljon kuljettua polkua, vaan hypätä siitä hieman sivuun.

Tiedostin suunnittelun aluksi, että suuret muutokset opetusjärjestelyissä ja oppimisympäristössä saattavat aiheuttaa opiskelijoille aluksi stressiä ja ehkä vastarintaakin. Tämä johtuu siitä, että niitä taitoja joita esimerkiksi yksillöllinen eteneminen vaatii ei opiskelijoilla välttämättä ole. Minulla oli lisäksi vain yksi kurssi aikaa toteuttaa oppimiskulttuurin muutosta. Sinänsä yksilöllisen etenemisen korostaminen ei ollut siis oleellisin asia, mutta oppimisympäristö ja kurssimateriaali toisaalta mahdollistivat sen. En sitä kuitenkaan alleviivannut mitenkään erityisesti.

Omaa pedagogista näkemystäni inspiroi vahvasti mm. flipped teaching ja ajatukset tavoiteoppimisesta, sulautuvasta oppimisesta ja tvt:n käytöstä oppimisen tukena. Tässä kohtaa on mainittava myös Pekka Peura ja hänen yksilöllisen oppimisen menetelmä, joka on vaikuttanut vahvasti myös omaan ajatteluuni oppimisesta ja oppimisympäristöistä. Pekan kehittämistä menetelmistä on nähtävissä paljon viitteitä myös tällä kurssilla.

Kurssilla oli käytössä opintokortit, joissa opiskelijoilla oli valmiina koko kurssin opintopolku. Opiskelijat pystyivät  siis suorittamaan kurssia myös omatahtisesti (useat näin tekivätkin). Kurssilla ei ollut kotitehtäviä. Pyysin opiskelijoita opiskelemaan teoriaa kotona aina seuraavaa kertaa varten, joko kirjan tai opetusvideoiden avulla. Kirjan lisäksi teorian opiskelun tukena oli googlen classroomissa (kurssisivulla) usein myös muutakin materiaalia. Opiskelijalla oli mahdollisuus kuitenkin opiskella teoriaa silloin kun se hänelle oli oleellisinta; oppitunninkin aikana. Olen kokemuksesta huomannut, että opiskelijoilla tuntuu olevan kaksi suhteellisen tasavahvaa strategiaa teorian oppimiseen; 1. ensin luetaan teoriaa ja katsotaan esimerkit. Sitten aloitetaan tehtävien ratkaisu. 2. Opiskelija koittaa ratkaista tehtäviä jo olemassa olevan tiedon pohjalta ja tutustuu teoriaan vasta tarvittaessa. Erilaisten strategioiden vuoksi ei välttämättä ole järkevää ”pakottaa” opiskelijaa tekemään kotitehtävänä teorian opiskelua. Tämä on myös yleisin väärinymmärrys käänteisen opetuksen suhteen. Käänteisessä opetuksessa (olipa kyse flipped teaching tai flipped learning) ei ole kysymys teorian opiskelun ja kotitehtävien kääntämisestä, vaan enemmän oppimisympäristön ja oppimiskulttuurin muutoksesta laajemmassa mittakaavassa.

Kurssin aikana opiskelijat tekivät kolme kappaletta itsearvioitavia oppimistestejä. Näin he tavoiteoppimisen idean mukaisesti saivat käsitystä omasta osaamisen tasostaan ennen siirtymistä kurssin seuraavaan osioon. Halusin rakentaa oppimisympäristöstä yhteisöllistä ja koen siinä myös palautteen perusteella onnistuneeni. Opiskelijat ratkaisivat tehtäviä ja yrittivät sanallistaa oppimaansa muiden opiskelijoiden kanssa. Olin ohjeistanut oppilaita ensin yrittämään ratkaisua yhteisöllisesti lähimpänä olevien opiskelijatovereiden kesken.

Opettajana yritin pitää perinteisen luennoivan opetustyylin minimissä. Usein tunnin aluksi näytin kuitenkin jonkin kokoavan esimerkin tai sovelluksen. Opiskelutaidot olivat myös tärkeitä tällä kurssilla. Muutamalla oppitunnilla käytimme aikaa opiskelutaitoihin ja mietimme mm. Carol Dweckin lanseeraamia muuttumattomia ja kasvun ajattelutapoja.

Suurimmista ongelmista kurssilla oli luokkatila. Tällä hetkellä monikaan fyysinen oppimisympäristö ei tue opetus- ja oppimiskulttuurin muutosta. Opiskelijat istuivat noin 2-3 hengen ryhmissä (ts. pulpetit yhdistettyinä). Annoin mahdollisuuden muodostaa suurempiakin ryhmiä, mutta kömpelöiden pulpettien siirtely tunnista toiseen on vaan todella hankalaa. Omalla kohdallani toivottavasti tähän tulee muutos pian ja pääsen toteuttamaan oppimislaboratoriota, uudenlaista oppimisympäristöä missä luokkatila mietitään puuhtalta pyödältä uudelleen sellaiseksi, joka tukee mm. yhteisöllistä oppimista ja missä tvt laitteet tulevat järkeväksi osaksi oppimisprosessia.

Lopuksi itselleni tärkein asia eli palaute opiskelijoilta. Kurssin lopuksi opiskelijat tekivät itsearvion kurssista kokonaisuutena ja vastasivat avoimeen kysymykseen: ”Mikä kurssilla toimi tai ei toiminut? Mistä tämä mielestäsi johtui?”. Tässä on kaikki saadut vastaukset:

”- Kurssilla toimi opettajan asenne ja opettamistyyli. Koin, että pystyin kysymään opettajalta apua, oli kyse mistä tahansa.”

”- Kurssilla oli kiva ilmapiiri ja kerrankin matikka oli kivaa. Opettajan opetustyyli motivoi opiskelemaan ja panostamaan. Toivottavasti jatkuu samanlaisena.”

”- Opetustyyli oli erittäin hyvä”

”- Mukava kurssi ja opettajan opetussuunnitelma toimi hyvin tehokkaasti”

”- Opintokortti oli hyödyllinen. Rento ja mukava kurssi”

”- Opintokortit vähän outo juttu. Oli mukava kurssi. Google classroomissa hankaluuksia kirjautua sisään”

” – En tehnyt tarpeeksi tehtäviä, sillä välillä keskittymiseni herpaantui”

”- Kurssilla toimi tunnilla tehtävien tekeminen koko ajan”

”- Kurssilla toimi tunnilla tehtäviin panostaminen”

”- Opetus oli oikein hyvää. Muutaman aiemman kurssin ongelma on ollut, että opettaja on puhunut koko tunnin eikä ole antanut aikaa itsenäiseen tehtävien tekoon”

”- Kiva kurssi, koska vähän erilainen ja opin paljon. Liikaa kaikkea palautusjuttuja, jotka vaikea muistaa”

”- Kaikki toimi”

”- Lunttilaput ja kaksi koetta olivat ?”

”- Kurssi toimi hyvin, opettaja näytti uuden tavan opettaa ja opiskella. Nähtäväksi jää edistikö se omaa oppimista (nyt näyttää, että edisti). Oli kivaa, että elämän (luultavasti) viimeinen kurssi oli niinkin erilainen ja ainakaan päällimmäiseksi ei jää ikäviä muistoja”

”- Tykkäsin opetusvideoista ja mielestäni opettajan tyyli opettaa sai minut motivoituneeksi”

”- Keskittyminen oli huonoa, en osaa sanoa sille syytä. Tunnille oli aina mukava tulla! Kurssin järjestely oli onnistunut. Tehtävien vaikutus auttoi näkemään vaivaa”

”- Opintokortti ja opintopolku olivat hyödyllisiä. Kokeeseen sai valmistaa itse (A5 kokoisen käsinkirjoitetun yksipuolisen) lunttilapun mikä tuki opiskelua. Koko kurssi oli mukava ja toimi hyvin.”

”- Kokonaisuudessaan kurssi toimi mielestäni hyvin”

”- Kurssi oli hyvä ja opintokortti hyvä idea, en pidä classroomin käytöstä”

”- Kurssilla asiat tuntuivat melko helpoilta”

”- En ole koskaan ollut yhtä motivoitunut muilla matikan kursseilla. Mielestäni opetusvideot olivat hyviä!”

”- Oli liikaa energiaa ja en keskittynyt oikeisiin juttuihin ja itsestäni (kahvista) johtui. Tosi hyvä kurssi.”

”- Oppimistesti auttoivat”

”- Kurssilla toimi opintokortti ja esimerkkien teko taululle. Opintokortti auttoi ylläpitämään motivaatiota ja esimerkit edistivät oppimista. Minun kohdallani kurssilla ei toiminut google classroom, koska en pidä sähköisistä oppimisympäristöistä”

”- Opettajan raikkaat opetusmetodit ja lähestymistapa oppilaisiin toimii! Kiva kurssi vaikka matikka ei niinkään.”

Tästä on hyvä jatkaa seuraavien kurssien suunnittelua!